Energiasiirtymän voitto Suomen ulottuvilla - mutta etumatka voidaan hävitä nopeasti

Suomi voi kasvattaa bruttokansantuotettaan kymmenillä miljardeilla euroilla vuodessa, jos energiasiirtymään liittyvät teolliset investoinnit saadaan toteutumaan täysimääräisesti. Tämä edellyttää kuitenkin ennustettavaa energia- ja teollisuuspolitiikkaa sekä ennakoivaa sähköverkkojen rakentamista.

Suomen kauppakamarien ja Destian tänään julkistama teollisuus- ja energiaselvitys varoittaa, että investoinnit eivät tule itsestään – pääomat hakeutuvat sinne, missä puhdasta sähköä ja siirtokapasiteettia on varmasti saatavilla.

Suomeen suunnitteilla olevat teolliset investoinnit kohdistuvat erityisesti data-, bio-, energia-, mineraali- ja vetytalouteen. Kaikkia yhdistää yksi tekijä: valtava puhtaan sähkön tarve.

”Pohjois-Karjalalla on mahdollisuus kasvaa vihreän siirtymän ja energiamurroksen edelläkävijäksi. Tavoitteena on siirtyä energian tuotannosta pitkälle jalostettujen energiatuotteiden tuotteiden vientiin. Maakunnassa voidaan tuottaa merkittävästi uusiutuvaa energiaa ja saada näin energiaa vaativia investointeja. 2025 avattiin Joensuussa Euroopan suurin biohiilitehdas. P2X suunnittelema noin 100 miljoonan euron synteettisen metanolin laitos on saanut lainvoimaisen ympäristöluvan. Yhtiö valmistelee parhaillaan investointipäätöstä. Valmistuessaan laitos on Suomen suurin vihreän vedyn laitos. 400 kV voimajohto on Pohjois-Karjalan kasvavan teollisuuden tulevaisuuden kannalta elinehto. Sen Fingridin YVA -selvitys alkaa kesällä 2026” kertoo innostuneena ja positiivista virtaa täynnä oleva Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen.

- Pääomat menevät sinne, missä sähköä riittää ja verkot kestävät. Suomella on nyt tuhannen taalan paikka – mutta ikkuna ei ole auki ikuisesti. Pelissä on Suomen tulevaisuuden kilpailukyky, sanoo selvityksen liikkeellepanija Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.

Etumatka voi kadota muutamassa vuodessa

Toistaiseksi Suomen energiajärjestelmä ja siirtoverkot ovat kilpailijamaita, kuten Ruotsia, Saksaa ja Alankomaita, paremmassa kunnossa. Näissä maissa verkkojen kapasiteetti on jo muodostunut investointien pullonkaulaksi.
Merkkejä vastaavista haasteista on kuitenkin jo Suomessa. Jos verkkojen rakentaminen ja lupaprosessit eivät pysy investointien tahdissa, etumatka voi kadota nopeasti.
– Suomen talouskasvulle on jo riittävästi rajoittavia tekijöitä – sähköpula ei enää saa tälle listalle nousta. Tarvitsemme pitkän aikavälin ennustettavan näkymän pääomien houkuttelemiseksi. Sähkön hyödyntämisessä on katsottava Suomen kokonaisetua osaoptimoinnin sijaan. Tavoitteena tulee olla korkean lisäarvon investointien houkuttelu Suomeen, toteaa selvityksen projektipäällikkö Riku Huhta Destialta.

Mitä nyt pitäisi tehdä?
Selvitys esittää neljä keskeistä toimenpidettä:

• Sähkön kanta- ja jakeluverkkojen rakentaminen ennakoivasti
• Lupaprosessien sujuvoittaminen
• Energiajärjestelmän tasapainon varmistaminen
• Teollisten arvoketjujen vahvistaminen Suomessa

Ratkaisut on tehtävä nyt, jos Suomi haluaa hyödyntää energiasiirtymän täyden potentiaalin talouskasvulle.
– Energiasiirtymä ei ole kuluerä, vaan kasvustrategia. Mitä enemmän saamme investointeja ja vientiä Suomeen, sitä enemmän syntyy kotimaista arvonlisää, työpaikkoja ja verotuloja. Se vahvistaa julkista taloutta ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Nyt ratkaistaan, kasvatammeko Suomen taloutta vai katsommeko sivusta, kun kasvu syntyy muualla, painottaa Paula Erkkilä.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Antti Toivanen, Pohjis-Karjalan kauppakamari, antti.toivanen@kauppakamari.fi , 050 32 777 32
Projektipäällikkö Riku Huhta, Destia, riku.huhta@destia.fi, 040 761 0243

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen teollisuus ja energiatarpeet – kasvunäkymien turvaaminen -selvitys on toteutettu laajoin sidosryhmähaastatteluin, siinä on otettu huomioon kansalliset, alaan liittyvät strategiat ja suunnitelmat kuten teollisuuspoliittinen strategia ja energia- ja ilmastostrategia, keskeisten toimijoiden, kuten Fingridin ja Energiateollisuuden visiotyöt sekä hyödynnetty energiasiirtymän tutkittua tietoa.
Selvityksen on toteuttanut Destia, ja sen ovat tilanneet Suomen kauppakamarit (Keskuskauppakamari, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Rauman, Riihimäki-Hyvinkään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit).
Selvitys julkaistiin 13.3.2026.