Lentokenttävaikuttaminen on työllistänyt viime päivinä. Asiasta on Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimesta oltu yhteydessä avainpäättäjiin Suomessa ja pääministerikin sai mielipiteemme jo Dubaihin illalliselle Finavian yli roolinsa tehdystä yksisilmäisestä esityksestä. Kauppakamaria kuunnellaan herkällä korvalla!
Muistutukseksi teille liitteenä Pohjois-Karjalan kauppakamarin teettämä selvitys Joensuun lentokentän taloudellisesta merkityksestä ja Keskuskauppakamarin kannanotto lentokenttäasiaan. Viime syksynä tehtiin seitsemän kauppakamarin toimesta Suomen historian laajin selvitys lentotoiminnan merkityksestä yrityksille.
Lentoliikenneraportti.pdf
Joensuun lentokentän lennoista riippuvaista liikevaihtoa on 1,8 MR€ tarkoittaen 5400 työpaikkaa. En halua nähdä hallitusta joka kentän sulkisi. 39 % yritysten investoinneista on riippuvaisia lentoyhteyksistä. Vastanneiden yritysten tarpeisiin paremmin sopivilla lentoyhteyksillä 72 prosenttia kasvattaisi liikevaihtoaan tai lisäisi työpaikkojaan. Joensuun alueella on poikkeuksellisen paljon vienti-intensiivisiä yrityksiä. 68 % Joensuun matkustajista jatkaa ulkomaille ulkomaille. Näistä matkustajista suurin osa on liikematkustajia.
Jokavuotinen pallottelu lennoista ja lentokentistä tuo aivan turhaa epävarmuutta erityisesti kansainvälistä kauppaa tekevälle yritystoiminnalle ja investoinneille. Investointeja on jo menetetty tässä syystä ulkomaille. Kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvu Suomeen vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja tällainen vuosittainen vatulointi on sille myrkkyä.
Toteutuessaan virkamiestyönä tehty esitys veisi pois koko Suomesta vientiyrityksiä ja sitä kautta tuhansia työpaikkoja. Näiden vientitulojen tai työpaikkojen korvaamiseen ei onnistu edes isolla rahalla. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan kolmen tunnin saavutettavuuteen ja poliitikkojen on kannettava asiasta vastuu.
Voisikohan tässä olla todelliset syyt eikä maakuntien kentät? Lähteenä Finavian luvut ja toimintakertomukset
https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Finavia_Tilinpaatos_2023.pdf https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/taloustiedot/vuosikertomukset
Finavian tilinpäätöksiä vuosilta 2018 ja 2023.
Seuraavassa on ensin vuoden 2018 luku ja kauttaviivan jälkeen vuoden 2023 luku (miljoonia euroa):
Liikevaihto 377,3/359,8 (liikevaihto pienentynyt 17,5 milj. euroa eli 4,6 %)
Poistot 76,3/117,1 (suurten investointien vuoksi poistot kasvaneet 1,5-kertaisiksi)
Liikevoitto 76,3/-23,8 (siis liiketulos oli tappiollinen v. 2023 ja liiketulos on heikentynyt viidessä vuodessa 100 milj. euroa)
Rahoituskulut 8,4/30,2 (rahoituskulut kasvaneet 21,8 milj.e, ne ovat 3,6-kertaistuneet)
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 58,4/-53,9 (heikentynyt 112 milj. euroa)
Lainat rahoituslaitoksilta 323,1/737,1 (lainamäärä 2,3-kertaistunut)
Finavian talousongelmien pääsyyt eivät suinkaan johdu maakuntalentojen tappiollisuudesta vaan Finavian toimivan johdon ja hallituksen tekemistä strategisista virhearvioista:
- Helsinki-Vantaalle tehtiin miljardin euron laajennusinvestointi, koska uskottiin että Aasian lentojen kasvu jatkuu
- Finavian tulevaisuus rakennettiin liian suurelta osin yhden kortin varaan. Helsinki-Vantaan kilpailuetu menetettiin Aasian lentojen osalta, kun lyhin lentoreitti Venäjän ilmatilan kautta suljettiin Ukrainan sodan seurauksena eikä muutosta taida tapahtua seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.
Vuoden 2023 tappiovauhdilla Finavian oma pääoma menee miinukselle 12 vuoden kuluttua, joten on ymmärrettävää että yhtiössä mietitään kuumeisesti kaikkia mahdollisia keinoja kulujen karsimiseksi. Niin ei kuitenkaan saa käydä, että Helsingissä tehdyt strategiset virheet johtaisivat maakuntareittilentojen loppumiseen.
Puolustusvoimien ja Naton harjoitukset tuottavat pääkonttoriin myös merkittäviä tuloja maakuntien kentiltä. Ne eivät ole julkisia, mutta tälläkin viikolla Joensuussa jyrisee. Onneksi ne ovat omia koneita.
Antti Toivanen
toimitusjohtaja
Pohjois-Karjalan kauppakamari