Keski-Karjalassa on vahvistettava yhdessä tekemisen kulttuuria


Kiteellä muistellaan usein kaihoisasti mennyttä aikaa, jolloin teollisuus kehittyi vahvojen vaikuttajien, Toivo Lipsasen ja Aarni Vepsän johdolla. He eivät vain ideoineet ja odotelleet, vaan ottivat rohkeasti suoraan yhteyttä potentiaalisiin yrittäjiin ja valtakunnan päättäjiin. Apuna neuvotteluissa olivat paikkakunnan kuuluisat omat ”voiteluaineet” – pontikka ja rantakala. Tuohon aikaan ne tuottivat tulosta.

On selvää, ettei nykyaikana investointeja houkutella paikkakunnalle samoilla keinoilla, mutta silti pätee sanonta: mitään ei saa odottamalla.

Investointien saamiseksi täytyy tehdä pitkäjänteistä työtä sekä maakunnallisessa, valtakunnallisessa sekä EU-tason edunvalvonnassa. Siellä on oltava aktiivisesti vaikuttamassa. Myös kohteet ovat vaihtuneet Kekkosen ajoista. Nykyisin suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kemin ja Äänekosken kaltaisten sellutehtaiden investoinnit ovat harvinaisempia.

Silti maalaiskunnissa haaveillaan yhä suurinvestoinnista, jotka toisivat pelastuksen: kääntäisivät muuttovirrat positiivisiksi, nostaisivat verotuloja ja pitäisivät koulujen oppilasmäärät riittävinä. Samalla unohtuu se tosiasia, että jo tällä hetkellä Keski-Karjalan pk-sektorilla syntyy uutta työtä ja toimeliaisuutta. Monet keskikarjalaiset yritykset ovat lähteneet tekemään tiivistä yhteistyötä ja laajentaneet toimintaansa yli kuntarajojen. Näiden yritysten keskuudessa on muodostunut menestystä ruokkiva yhteishenki, josta saa olla kiitollinen.

Monet Kiteen kokoiset paikkakunnat ovat onnistuneet hyödyntämään maakuntakeskusten vetovoimaa omilla vahvuuksillaan. Tässä on selvä kehittämiskohde tuleville kunta- ja kaupunkivaltuutetuille. Keski-Karjalan tulee imeä Joensuun vetovoimasta kaikki hyöty, ja erottua vaikkapa yrittäjämyönteisyydellään kuten mm. Kontiolahti on tehnyt. ”Joensuu vie kaiken” on aikansa elänyt kommentti.

Väestön vähentyessä ja harmaantuessa Keski-Karjalan kuntien yhdessä tekemisen kulttuuri pitää saada uudelle tasolle. Voisiko Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven uusina yhteistyövetureina olla brändätyt luonnontuotteemme: Kesälahden mansikat, järvikalat ja koivun mahla? Panostamalla mm. näiden tuotteiden alkutuotantoon, jatkojalostukseen ja yrittäjyyteen meillä on varmasti edessä parempi tulevaisuus.

Mika Juvonen
Yrittäjä, BioKymppi Oy
Pohjois-Karjalan kauppakamarin Keski-Karjalan paikallisvaliokunnan pj.

Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Sanomalehti Karjalaisessa 13.4.2021