Työluotsi Oy: "Ihmislähtöinen johtaminen kantaa"

Hartiat rentoutuvat ja katse kirkastuu. Näin käy usein Tomi Tuomasjukan asiakkaille, kun he kuulevat, ettei heissä ole mitään vikaa – päinvastoin. Luontaisia, ihmisläheisiä johtajia hän usein joutuu rohkaisemaan osoittamaan inhimillisyyttään.

– Sanon, että on ihan OK, että välität siitä, kuinka ihmiset voivat. Ja että olet heille läsnä.

Paljonko työtä käsiisi mahtuu?
Kokenut johdon valmentaja näkee työelämän ja johtamisen murroksen työssään päivittäin.
– Viimeistään silloin alkaa tökkiä, kun osaamista ei löydy ihmisten johtamiseen. Se on yhä tärkeämpää kovan liiketoiminnan johtamisen rinnalla.

Kun ihmisten johtaminen ei suju, johtaja voi alkaa uupumaan.
– Työyhteisössä on usein kaikenlaista ”häröä” – sitoutumattomuutta, konflikteja, kuppikuntaisuutta. Ratkaisemattomat ihmisongelmat ovat raskas taakka johtajalle.
Lähi- ja keskijohdon kuormitus on kasvanut työn tehostamisen myötä. Oman työn hallinnan tunne on kadonnut, kaikki tuntuu kaatuvan päälle.

– Taannoin päädyimme erään asiakkaan kanssa katsomaan ihan konkreettisesti hänen omia käsiään ja miettimään, kuinka paljon työtä niihin mahtuu. Loput hommat jäivät, ja se helpotti.

Kuuntelua muutoksessa
Tuomasjukka on usein johdon tukena muutostilanteissa. Ne vaativat läsnäolon ja aktiivisen kuuntelemisen taitoja sekä missiosta ja visiosta puhumista, toistamisenkin uhalla.

– Muutoksen kritiikkiä on tärkeä kuunnella tarkasti. Siinä voi piillä myös hyödyllisiä asioita, kuten riskien tunnistamista ja uusia ideoita, Tuomasjukka muistuttaa.

Iso kuva kirkkaana
Yrityksen strategiasta voi olla johtoryhmässä yllättävän erilaisia tulkintoja. Tähän Tuomasjukka törmää joskus johtoryhmävalmennusten alkumetreillä. Tarvetta voi olla palauttaa mieliin jopa omistajastrategia, organisaation arvot ja missio.
Johtoryhmän dynamiikka muuntuu ajoittain, joten sen kykyyn tehdä yhteistyötä pitää panostaa.

– On valtavaa tuhlausta, jos ajatellaan kokousten ja satunnaisten Ruka-viikonloppujen riittävän. Sen sijaan johtoryhmän yhteistyötä tulisi aktiivisesti kehittää ja keskustella esimerkiksi kunkin roolista johtoryhmässä ja erimielisyyksien kohtaamisesta.

Kokeilun ja oppimisen kulttuuri
Tuomasjukka haluaisi nähdä työpaikoilla enemmän IT-sektorille ominaista ”retroilua”. Tällöin pohditaan yhdessä onnistumisten taustoja ja kehitetään tietoisesti työskentelytapoja. Oppimiselle on hyvä pohja, kun organisaatiossa vallitsee uteliaisuus, halu jatkuvaan kehittymiseen ja yhteisöllisyys.

– Myös psykologisen turvallisuuden pitää olla korkealla ja ihmiskuvan myönteinen. Uskoa siihen, että ihminen on hyvä, osaava, ahkera ja haluaa tehdä parhaansa.

Artikkeli on julkaistu kauppakamarilehdessä 4/2023.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan uusimmasta lehdestämme: Kauppakamarilehti 4/2023 | Pohjois-Karjalan kauppakamari (pohjoiskarjalankauppakamari.fi)