Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset
Lentokenttävaikuttaminen on työllistänyt viime päivinä. Asiasta on Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimesta oltu yhteydessä avainpäättäjiin Suomessa ja pääministerikin sai mielipiteemme jo Dubaihin illalliselle Finavian yli roolinsa tehdystä yksisilmäisestä esityksestä. Kauppakamaria kuunnellaan herkällä korvalla!
Muistutukseksi teille liitteenä Pohjois-Karjalan kauppakamarin teettämä selvitys Joensuun lentokentän taloudellisesta merkityksestä ja Keskuskauppakamarin kannanotto lentokenttäasiaan. Viime syksynä tehtiin seitsemän kauppakamarin toimesta Suomen historian laajin selvitys lentotoiminnan merkityksestä yrityksille.
Lentoliikenneraportti.pdf
Joensuun lentokentän lennoista riippuvaista liikevaihtoa on 1,8 MR€ tarkoittaen 5400 työpaikkaa. En halua nähdä hallitusta joka kentän sulkisi. 39 % yritysten investoinneista on riippuvaisia lentoyhteyksistä. Vastanneiden yritysten tarpeisiin paremmin sopivilla lentoyhteyksillä 72 prosenttia kasvattaisi liikevaihtoaan tai lisäisi työpaikkojaan. Joensuun alueella on poikkeuksellisen paljon vienti-intensiivisiä yrityksiä. 68 % Joensuun matkustajista jatkaa ulkomaille ulkomaille. Näistä matkustajista suurin osa on liikematkustajia.
Jokavuotinen pallottelu lennoista ja lentokentistä tuo aivan turhaa epävarmuutta erityisesti kansainvälistä kauppaa tekevälle yritystoiminnalle ja investoinneille. Investointeja on jo menetetty tässä syystä ulkomaille. Kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvu Suomeen vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja tällainen vuosittainen vatulointi on sille myrkkyä.
Toteutuessaan virkamiestyönä tehty esitys veisi pois koko Suomesta vientiyrityksiä ja sitä kautta tuhansia työpaikkoja. Näiden vientitulojen tai työpaikkojen korvaamiseen ei onnistu edes isolla rahalla. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan kolmen tunnin saavutettavuuteen ja poliitikkojen on kannettava asiasta vastuu.
Voisikohan tässä olla todelliset syyt eikä maakuntien kentät? Lähteenä Finavian luvut ja toimintakertomukset
https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Finavia_Tilinpaatos_2023.pdf https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/taloustiedot/vuosikertomukset
Finavian tilinpäätöksiä vuosilta 2018 ja 2023.
Seuraavassa on ensin vuoden 2018 luku ja kauttaviivan jälkeen vuoden 2023 luku (miljoonia euroa):
Liikevaihto 377,3/359,8 (liikevaihto pienentynyt 17,5 milj. euroa eli 4,6 %)
Poistot 76,3/117,1 (suurten investointien vuoksi poistot kasvaneet 1,5-kertaisiksi)
Liikevoitto 76,3/-23,8 (siis liiketulos oli tappiollinen v. 2023 ja liiketulos on heikentynyt viidessä vuodessa 100 milj. euroa)
Rahoituskulut 8,4/30,2 (rahoituskulut kasvaneet 21,8 milj.e, ne ovat 3,6-kertaistuneet)
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 58,4/-53,9 (heikentynyt 112 milj. euroa)
Lainat rahoituslaitoksilta 323,1/737,1 (lainamäärä 2,3-kertaistunut)
Finavian talousongelmien pääsyyt eivät suinkaan johdu maakuntalentojen tappiollisuudesta vaan Finavian toimivan johdon ja hallituksen tekemistä strategisista virhearvioista:
- Helsinki-Vantaalle tehtiin miljardin euron laajennusinvestointi, koska uskottiin että Aasian lentojen kasvu jatkuu
- Finavian tulevaisuus rakennettiin liian suurelta osin yhden kortin varaan. Helsinki-Vantaan kilpailuetu menetettiin Aasian lentojen osalta, kun lyhin lentoreitti Venäjän ilmatilan kautta suljettiin Ukrainan sodan seurauksena eikä muutosta taida tapahtua seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.
Vuoden 2023 tappiovauhdilla Finavian oma pääoma menee miinukselle 12 vuoden kuluttua, joten on ymmärrettävää että yhtiössä mietitään kuumeisesti kaikkia mahdollisia keinoja kulujen karsimiseksi. Niin ei kuitenkaan saa käydä, että Helsingissä tehdyt strategiset virheet johtaisivat maakuntareittilentojen loppumiseen.
Puolustusvoimien ja Naton harjoitukset tuottavat pääkonttoriin myös merkittäviä tuloja maakuntien kentiltä. Ne eivät ole julkisia, mutta tälläkin viikolla Joensuussa jyrisee. Onneksi ne ovat omia koneita.
Antti Toivanen
toimitusjohtaja
Pohjois-Karjalan kauppakamari
Lentokenttäverkon tulee mahdollistaa alueellinen lentoliikenne
Suomen laaja aluerakenne edellyttää alueellista lentoliikennettä, sillä yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja ulkomaille tarvitaan koko Suomesta. Alueelliset lentoyhteydet ovat aluetaloudellisten selvitysten perusteella elinkeinoelämälle tärkeä kilpailutekijä.
Suomessa lentoasemat ovat kahta lukuun ottamatta valtion omistaman yhtiön Finavian hallinnoimia. Finavian erityistehtävänä valtionyhtiönä on ylläpitää ja kehittää valtion lentoasemaverkostoa siviili- ja sotilasilmailun tarpeita varten.
Lentoasemaverkoston tulee vastata elinkeinoelämän ja kansalaisten liikennepalvelujen kehittämisen ja sotilasilmailun tarpeisiin. Tähän tavoitteeseen Finavian tuore esitys lentoasemaverkon karsimisesta sopii huonosti. Lentoliikenteen merkitys pitkillä matkoilla ja arvoltaan korkeassa nopeutta vaativassa rahdissa on suuri. Suomen sijainti päämarkkinoiden reunamalla ja harva aluerakenne johtaa kilpailijamaita korkeampiin logistiikkakustannuksiin ja heikompaan saavutettavuuteen. Lentokenttäverkoston karsiminen heikentäisi Suomen kilpailuetua ja yritysten kasvumahdollisuuksia.
Lentoasemaverkon keskittäminen muutamiin kannattavimpiin kenttiin on perusteltua vain, jos verkkoa tarkastellaan yksinomaan kenttäyhtiö Finavian kannattavuuden näkökulmasta. Lentoliikenteen tulevaisuuden strategiaa on lyhytnäköistä laatia vain asemaverkoston ylläpidon näkökulmasta, sillä alueellisilla lentoasemilla on suuri kansantaloudellinen merkitys.
Lentoliikenteen infratarpeet ovat tie- ja rautatieliikennettä pienemmät, sillä lentoliikenteessä infra muodostuu pääosin lentokentistä. Valtion kustannukset tie- ja rataverkosta ovat vuosittain olleet 2-2,5 miljardia euroa. Maakunnallisen lentoasemaverkoston ylläpidon edellyttämät resurssit ovat murto-osa muun liikenneinfrastruktuurin ylläpidon ja kehittämisen resursseista.
Tie- ja rataverkolta tai vesiväyliltä ei edellytetä julkistaloudessa kannattavuutta, sillä liikenneinfran kansantaloudelliset hyödyt ovat mittavat. Lentoasemaverkon ylläpidonkaan ensisijainen tavoite ei tule olla tuottojen kerääminen valtionyhtiölle, vaan lentoliikenneinfran tulee edistää elinkeinoelämän kilpailuetua ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksia.
Hallitus linjaa keväällä puoliväliriihessään maakuntalentojen tulevista ostoista. Lentoliikenteen kysyntä ei ole Suomessa vielä palautunut pandemian jäljiltä 2010-luvun tasolle. Monilla maakuntakentillä liikenteen määrä on kuitenkin jo kääntynyt kasvuun. Ostoliikenteellä on voitu pitää väliaikaisesti yllä pitkämatkaisia kotimaan lentoyhteyksiä poikkeuksellisina aikoina – maakuntalentojen ostoa ei ole tarkoitettu pysyväksi järjestelyksi.
Paluu ostoliikenteestä markkinaehtoiseen liikenteeseen tulee tehdä hallitusti, jotta aikaa markkinaehtoisen liikenteen ja uudenlaisten yhteistyömallien järjestämiselle on riittävästi. Markkinaehtoisten lentoyhteyksien syntymisen edellytyksenä on toimiva infra. Lentokenttäverkon karsiminen katkaisisi kirjaimellisesti siivet markkinaehtoisen liikenteen syntymiseltä.
Hanna Kalenoja
johtava liikenneasiantuntija
Keskuskauppakamari