Naisjohtajakatsaus: Pohjoismaissa eniten naisia pörssiyhtiöiden johdossa - Suomi kärkisijoilla

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kärkisijoilla, kun vertaillaan naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä. Parhaiten vertailussa on menestynyt Norja. Suomen ja Ruotsin esimerkit kuitenkin osoittavat sen, että naisjohtajuutta voidaan edistää elinkeinoelämän itsesääntelyllä.

Tiedot käyvät ilmi Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä julkaistusta Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta, jossa tarkastellaan naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksen ja johtoryhmän jäseninä EU- ja ETA-valtioiden välillä. Tiedot on kerätty vuodelta 2020.

Naisten määrä kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut vuosi vuodelta nykyiseen 30 prosenttiin. Myös naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on kasvanut tasaisesti. Naisten osuuden kasvun taustalla on hallinnointikoodin suositus, jonka mukaan pörssiyhtiön hallituksessa on oltava molempia sukupuolia.

Keskuskauppakamarin viime vuonna tekemien selvitysten mukaan joka kuudennessa pörssiyhtiössä naisten osuus sekä hallituksen että johtoryhmän jäsenistä oli vähintään 30 prosenttia. Kymmenessä pörssiyhtiössä näistä naisten osuus hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä oli vähintään 40 prosenttia.

Kansainvälisessä vertailussa parhaiten pärjää Norja, jossa on voimassa kiintiölainsäädäntö hallituksen jäsenille. Naisten osuus hallituksen jäsenistä on kuitenkin jämähtänyt lakisääteisen minimin (40 prosenttia) tuntumaan.

Kun tarkastellaan naisten osuutta hallituksen jäsenistä ja johtoryhmän jäsenistä eri EU- ja ETA-valtioiden pörssiyhtiöissä, voidaan todeta, että osuudet eivät korreloi keskenään. Naisten suuri osuus hallituksessa ei johda naisten suureen osuuteen naisia johtoryhmässä.

”Norjan esimerkki osoittaa sen, että hallituksen jäseniä koskeva kiintiölainsäädäntö ei edistä naisjohtajuutta laaja-alaisesti. Norjassa naisten osuus johtoryhmissä on ylittänyt Suomen ja Ruotsin tason vasta parin viime vuoden aikana”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala sanoo.

Kajalan mukaan Suomen ja Ruotsin esimerkit osoittavat, että naisjohtajuutta voidaan edistää tehokkaasti ilman kiintiöitä.

“Tämä kuitenkin edellyttää elinkeinoelämältä aktiivista otetta, sillä muutos perinteisiin roolimalleihin ei tapahdu itsestään. Naisten urapolkuihin johtajina tulee kiinnittää huomiota myös yleisemmin. Myös henkisestä jaottelusta naisten ja miesten koulutusaloihin on päästävä eroon”, Kajala sanoo.

Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta pitkään ja menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt Naisjohtajien mentorointiohjelmaa, johon on osallistunut jo noin 240 naisjohtajaa. Seuraava naisjohtajien mentorointiohjelma alkaa syksyllä 2021.

Liite: Naisjohtajakatsaus 1/2021