Nuorten kasvu työelämään
Yhteistyökyky ja muiden huomioiminen. Tietotekniset taidot, nopeus ja ongelmanratkaisukyky. Työnantajien toivelistan kärkipäästä löytyvät taidot, joita etenkin nuorilta löytyy. Mutta osataanko niitä hyödyntää monessakaan organisaatiossa? Esimerkiksi asiakaspalvelussa nuorten jouhevilla sosiaalisilla taidoilla olisi käyttöä.
Vapaus toteuttaa itseään, mukavat työkaverit sekä hyvä palkka. Nuorten odotukset työelämää kohtaan ovat muuttuneet viime vuosina roimasti. Työn taloudellinen välttämättömyys on pienentynyt, kun taas vapaa-ajan ja matkustamisen merkitys on kasvanut.
Nuorison arvomaailma sekä yleinen teknologian kehitys näkyvät joidenkin ammattien arvostuksen laskuna. Näillä aloilla kärsitäänkin sitkeistä kohtaanto-ongelmista. Samanaikaisesti digitalisaatio on muokannut ammattien luonnetta ja osaamisvaatimuksia uuteen uskoon. Siksi viimeistään nyt on aika heittää sukupuolijakautuneet mielikuvat ammateista romukoppaan. Esimerkiksi ”perinteisen” hitsaajan tai ompelijan ammatit ovat nykyään keskenään hyvin samankaltaisia robotiikan ja automaation ansiosta. Hitsaaminen on tänä päivänä tietotekniikkataitoisen, tarkan ihmisen siisti sisätyö. Tämä saattaa tulla monelle yllätyksenä.
Siirtyminen opinnoista työelämään voi olla suuri harppaus. Työelämä kuormittaa yhä useammin henkisesti kuin fyysisesti. Onkin tärkeää osata pitää itsestään huolta, että pysyy pulkassa mukana. Turvaverkot, läheiset ja ystävät auttavat sopeutumaan uuteen elämänvaiheeseen. Myös hyvä fyysinen jaksaminen tukee itsetuntoa ja mielenterveyttä.
On tärkeää päästä tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin jo opiskeluaikoina. Kerryttää omakohtaisia kokemuksia työpaikoista ja organisaatiokulttuureista, innostua oppimisestaan työssä. Samalla kasvaa myös valmius tarttua tarvittaessa pitkäveteisiinkin tehtäviin.
Itse työelämä vaatii myös sitoutumista ja vastuunottoa. Jos työntekijä ei ole valmis sitoutumaan ja etsii herkästi vaihtoehtoista työtä, työantaja on haasteiden edessä. Perehdyttäminen ja palkkaaminen on aina kallis prosessi. Ketään ei hyödytä, jos nuoret ”shoppailevat” työnantajia ja sitoutuvat pestiin vain hyvin lyhyeksi aikaa.
Opitaan siis puolin ja toisin. Hyödynnetään nuorten vahvuuksia ja annetaan heille mahdollisuuksia työkokemuksiin. Luotsataan heitä tulevaisuuden ammatteihin ja niiden vaatimuksiin. Jokaisella on oltava valmius uuden oppimiseen ja jopa ammatinvaihtoon työuransa aikana. Huolehditaan nuoristamme ja siitä, että pitovoimamme maakuntamme tulevaisuuden tekijöihin toimii.
Ari Mononen
Iivari Mononen Oy:n toimitusjohtaja ja Pohjois-Karjalan Kauppakamarin puheenjohtaja
Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Sanomalehti Karjalaisessa 22.3.2020.