Yritykset vihreän siirtymän vauhdittajina
Vihreä siirtymä on muutosvoima, joka vääjäämättömästi vie kohti kestävyyttä. Sitran yliasiamies Jyrki Katainen uskoo, että luonnon monimuotoisuuteen kiinnitetään pian yhtä paljon huomiota kuin ilmastonmuutokseen. Tässä muutoksessa yritykset voivat olla aktiivisia ja positiivisia toimijoita.
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä teknologian ja markkinatalouden kytkeminen tähän kokonaisuuteen. Siitä vihreässä siirtymässä on kyse.
– Nykyinen elämäntapamme on osoittautunut kestämättömäksi. Talouskasvumme edellytykset romahtavat ja elämänlaatu heikkenee, mikäli ilmastokysymystä tai etenevää luontokatoa ei oteta vakavasti, Jyrki Katainen sanoo.
Kataisen mukaan markkinatalous onkin keskeinen ajuri taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Etsiväthän yritykset aina uusia markkinoita, kasvun lähteitä, yrittävät tyydyttää kuluttajien tarpeita ja luovat uusia markkinoita.
– Vihreä siirtymä vie kohti kestävyyttä, se ei tule muuttumaan. Kyse on siitä, millä vauhdilla ja miten muutos tapahtuu, hän toteaa.
Uusia tilaisuuksia menestyä
Matkalla kestävyyteen yritykset ja tuotteet hakevat uutta suuntaa. Kuinka vaikkapa sama energia tuotetaan mahdollisimman puhtaasti, tai kuinka kulkupeleistä saadaan vähäpäästöisiä? Tässä tilanteessa markkinaosuudet jaetaan globaalisti uudelleen ja ketterimmät palkitaan, olipa kyse minkä kokoisesta yrityksestä tahansa.
– Ei siis puhuta kokonaan uusista toimialoista, vaan uudesta tavasta toimia, ja tämä on älyttömän mielenkiintoinen asia, Katainen innostuu.
Muutoksen vastustajat putoavat markkinoilta. Esimerkiksi vähittäiskaupan arvoketjuissa kestävyysvaatimus ulottuu yhä useammin ketjun jokaiseen toimijaan.
Luontokato pysäytettävä
Katainen uskoo, että luonnon monimuotoisuus nousee lähivuosina ilmastonmuutoksen rinnalle keskustelun ytimeen.
– Ymmärrän hyvin, ettei yrityksillä toistaiseksi ole oikein käsitystä siitä, miten luonnon diversiteettiä voisi mitata tai edistää, vaikka haluakin olisi.
Sitra rahoittaa Jyväskylän yliopiston pilottihanketta, jossa kehitetään menetelmää minkä tahansa organisaation aiheuttamien ympäristöhaittojen mittaamiseen. Laskentamallin testialustana toimii S-ryhmä.
– Tämä on vain esisoittoa sille, missä ollaan viiden vuoden päästä, Katainen ennustaa.
Muitakin edelläkävijöitä löytyy. Esimerkiksi UPM sitoo valmiusluottonsa marginaalin metsäluonnon monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteisiin. Pihakiviä valmistava Rudus Oy vastaavasti tähtää siihen, että sen käyttämien maanottoalueiden luonto on lajeiltaan monimuotoisempi käytön päättyessä kuin alkaessa.
Osaamisen rinnalle mielikuvitusta
Jotta luontokatoon löytyisi ratkaisuja markkinatalouden keinoin, pitää keksiä luovia tapoja yhdistää kaksi asiaa, joita ei perinteisesti olla mielletty kuuluviksi yhteen.
– Taloudellisen ajattelun on nähty aiheuttavan luonnolle vain tuhoja, eikä sille olla annettu tehtäväksi ratkaista ongelmaa. Markkinatalous on kuitenkin ahkera renki, jos sille kertoo, mitä sen pitää tehdä, Katainen toteaa.
EU kirittää kestävyyteen EU-komissaarina
Jyrki Katainen vastasi työssään kiertotaloudesta. Hän tietää, kuinka eurooppalainen markkinaregulaatio voi saada aikaan nopeitakin muutoksia.
– Sääntely ei aina ole pahasta, kun se luo uutta markkinaa ja mahdollisuuksia, hän muistuttaa.
Kun esimerkiksi muovin kierrätys säädettiin EU:ssa pakolliseksi, raaka-ainetta saatiin aiempaa helpommin ja edullisemmin yritysten käyttöön.
– Nykyään markkinoilla on enemmän uusiomuovia kuin koskaan – yhä liian vähän, mutta suunta on oikea.
Teksti: Anu Ruusila, Cordial Communications Oy. Juttu on julkaistu aiemmin Kauppakamarilehdessä 1/2022.
Kuva: Miikka Pirinen, Sitra