Lennosta kirjoitettua
Aiemmin Finnair lupasi lennättää meidät illaksi kotiin. Uusi palvelulupaus takaa meille mahdollisuuden jäädä sinne koko päiväksi. On pakko todeta, että tässä kohderyhmässä Pohjois-Karjala on täysin väärässä seurassa. Joensuun matkustajamäärä on kolmanneksen suurempi kuin seuraavaksi suurimman kentän, jolle Finnairin kenttäoikeus antoi yllättäen niskalaukauksen. Armon sai neljä kotimaan matkustajamäärältään pienempää kenttää, muun muassa hankalien yhteyksien päässä olevat Turku ja Tampere. Päättäjämme voisivat tutustua Joensuun matkustajamääriin ja kysyä, eikö mikään riitä. Tällä kertaa siihen olisi jopa pääomistajan oikeus.
Elinkeinoministeri Lintilä totesi Joensuussa vieraillessaan, että kaikkien tuntemat säännökset estävät hallitusta puuttumasta pörssiyhtiön toimintaan. Minun tuntemieni säännösten mukaan osake-enemmistön omistaja käyttää osakeyhtiössä määräysvaltaa. Voidaankin kysyä, kannattiko Finnairiin sijoittaa 700 miljoonaa omistusosuuden säilyttämiseksi, jos näin turvattua määräysvaltaa ei voida käyttää. Joko hallitus ei pidä maakuntien lentoyhteyksiä tärkeinä tai sitten omistajaohjaus tarkoittaa Finnairin tapauksessa omistajan ohjaamista.
Tärkeintä maakuntamme kannalta olisi saada selvä viesti siitä, että lennot eivät lopu. Heppoiset lupaukset yksittäisistä lentovuoroista talvella tai ensi vuotta koskevat tilapäisjärjestelyt eivät lohduta. Olen itsekin lyönyt kirveellä oikeaan käteeni, eivätkä siinä laastarit auttaneet. Valitettavasti joitakin edustajiamme taitavat kiinnostaa valkoposkiset lennot sinivalkoisia enemmän.
Lentoja tai ei, maakuntamme herättää kateutta Ruuhka-Suomessa. Etelän ja lännen maakuntaliitot vaativat, että heille pitää ohjata aluekehitystukea, jonka EU on myöntänyt Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen perusteella. Kuulemma heilläkin on harvaan asuttuja alueita. Näin varmasti onkin, koska tällaisia alueita löytyy jopa Helsingistä.
Pohjois-Karjalaa varten aiemmin annetun EU-tuen vähentäminen meille kesällä myönnetyn lisätuen vuoksi olisi hölmöläisten peiton jatkamisesta. Tarkemmin tutkimatta en tiedä, olisiko tällainen hölmöily laitonta vai ainoastaan moraalitonta. Sen tiedän, että jos yritys käyttää saamaansa tukea muuhun kuin mihin se on myönnetty, saa asianajaja työtä. Toki rahat menevät ainakin tältä osin hyvään tarkoitukseen.
Lentoyhteyksiä poistamalla heikennetään entisestään harvaan asuttujen alueiden asemaa. Jos hallitus vielä päättäisi ohjata maakunnallemme tarkoitettua rahaa muualle, olisi se kova isku toisellekin poskelle. Ehkäpä varsinainen Suomi luopuisi mielellään lentoyhteyksistään ja tunnin junistaan päästäkseen kadehdittuun asemaamme ja saadakseen lisää himoittua EU-tukea.
Tuomo Vatanen
asianajaja, Asianajotoimisto Surakka Oy
Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallituksen jäsen
Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Sanomalehti Karjalaisessa 24.9.2020.