30.09.2019 12:40

Mistä yritykset löytävät tekijänsä?

Maailmantalouden suhdanteet ovat kohtuulliset, vaikkakin Saksasta kiirineet uutiset huolestuttavat. Euroopan talousmahti yskii, mikä näkyy muun muassa autoteollisuuden ongelmina. Lisäksi uhkakuvia luovat presidentti Trumpin poukkoilevat kannanotot, tuleva Brexit-ratkaisu sekä Italian talousongelmat. Kaikki nämä luovat normaalia epävakaammat olosuhteet kestävän talouden kehittymiselle. Tilanteesta huolimatta teollisuutemme on pidettävä pintansa kilpakentillään.

Maamme hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin. Onko se mahdollista ja kuinka nopeasti? Työttömyysasteemme on kilpailijamaihimme nähden korkea. Saman aikaisesti yritykset kertovat vaikeuksistaan löytää osaavaa työvoimaa.

Työelämän tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Kaikkia tehtäviä ei jatkossa ole, mutta samalla syntyy myös uusia työnkuvia. Tämän kaltaisiin muutoksiin on valmistauduttava kouluttautumalla. Oppilaitokset ovat lähdössä uudelleenkoulutukseen mukaan ja niillä on vahva halu yhteistyöhön työnantajien kanssa. Tulevaisuudessa opiskelijoiden työllistyminen tuleekin vaikuttamaan oppilaitosten rahoitukseen.

Ikäluokkien pienentyessä ja nuorten muuttaessa suurempiin kaupunkeihin, meillä syntyy automaattisesti pula työntekijöistä. Mistä yritykset löytävät tekijänsä? Vaikka Pohjois-Karjalassa on maan korkein työttömyysaste, yritykset eivät tunnu löytävän osaavaa työvoimaa. Aika ajoin yritykset kilpailevat keskenään hyvistä tekijöistä. Työhaastatteluissa työnantaja myy yritystään hyvänä työnantajana. Työntekijän kyvykkyyden ja työhistorian tenttaaminen ei ole enää etusijalla.

Työnantajana toimiminen on haasteellisempaa kuin aiemmin ja työnantajakuvalla on ratkaiseva merkitys. Onko yrityksenne niiden joukossa, joista sometetaan positiivisia asioita? Nykyviestintä voi olla nopeaa ja agressiivista. Esimerkiksi TET-harjoitteluun osallistuvat voivat hyvinkin jakaa somessa arvionsa vierailukohteestaan ensimmäisen työtuntinsa aikana, varsinkin, jos kokemus on ollut epämiellyttävä.Oppilaitokset lähestyvät yrityksiä saadakseen keskinäisen vuoropuhelun toimimaan entistä paremmin. Yhtä lailla yritysten on tutustuttava oppilaitoksiin ja ryhdyttävä rakentamaan toimivaa dialogia niiden kanssa. Sivusta seurattuna vuoropuhelussa väreilee molemminpuolista pelkoa ja jännitystä. Tilanne muistuttaa hieman kosioreissua – mutta joskus sitä ”kättä on rohjettava pyytää”.

MATTI VUOJÄRVI
toimitusjohtaja
Pohjois-Karjalan kauppakamari