Kesla Oyj: Omavaraisuus ja kehitystyö palkitsevat poikkeustilanteessa

Tänä vuonna 60 vuotta täyttävässä Keslassa juhlavuosi on koronatilanteen vuoksi siirtynyt taka-alalle. Tilanteesta huolimatta tuotanto pyörii tasaisesti yhtiön tehtailla, sillä omavaraisuuteen on satsattu.

Keslan toimitusjohtaja Simo Saastamoinen aloitti pestissään viisi vuotta sitten tavoitteenaan vahvistaa yhtiön tase siihen pisteeseen, että se kestää kriisin. Tässä tavoitteessa on onnistuttu:

– Vaikka korona meitä kurmuuttaakin, olen hyvin luottavainen tulevaisuuden suhteen, Saastamoinen toteaa.

Traktorivarusteilla, puunkorjuulaitteilla sekä auto- ja teollisuusnostureilla on kullakin omat markkinansa ja keskenään erilaiset asiakaskuntansa. Normaalitilanteessa kolme liiketoiminta-aluetta tasaavat suhdannevaihteluja.

Nykyisiä vahvuuksia versioimalla eteenpäin

Viime vuosien kehitystyö on tehnyt yhtiön perustasta vahvan. Erityisesti tuotekehityksen toimintatapoja on muokattu. Suorituskykyyn on panostettu paljon, ja asiakas- ja työntekijätyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti:

– Kun sekä asiakkaiden että henkilöstön tyytyväisyys kohenee, niin kyllä ne numerotkin kohenevat, toteaa Saastamoinen.

Keslassa ollaan napakasti mukana kaupungistumisen ja kiertotalouden kaltaisissa megatrendeissä. Hyvänä esimerkkinä tästä on kaupunkioloihin ranskalaisen kumppanin kanssa kehitetty kierrätysnosturi, joka soveltuu kierrätys- ja jätehuollon nostotöihin.

– Uskon, että isossa kuvassa puuraaka-aine tulee osittain korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Erilaisia käyttökohteita on paljon, sanoo Saastamoinen.

Lisäksi on tehty töitä metsäalan kausivaihtelujen taklaamiseksi. Uusia mahdollisuuksia on löydettävissä esimerkiksi traktorivarusteliiketoimintaan niin kiinteistöhuollosta, lentokentiltä kuin puolustusvoimista.

Omassa vara parempi

Kesla valmistaa muun muassa puutavaranostureita rekkojen päälle sekä harvesterinkouria metsäkoneisiin. Kun näitä ajoneuvoja valmistava teollisuus on maailmalla seisahduksissa, eivät Keslan asiakkaatkaan välttämättä saa lisälaitteilla varusteltuja koneita sovitussa aikataulussa.
Omalla tekemisellä onkin nyt suuri merkitys.

– Koska valmistamme osia paljon itse, emme ole niin herkkiä toimitusketjujen häiriöille, kertoo Saastamoinen.

Toiveikkuutta lisää myös PTT:n ennuste, jonka mukaan metsäala toipuisi etujoukoissa.

Hyvät käytännöt pysyviksi

Kesla aloitti epidemiaan varautumisen melko varhaisessa vaiheessa käsihygieniaa parantamalla. Sittemmin valtaosa toimihenkilöistä siirtyi etätöihin, mikä ei ole etäyhteyksiin tottuneessa organisaatiossa tuottanut suurempia hankaluuksia.
Sisäinen koronatyöryhmä on seurannut tilannetta tiiviisti. Henkilöstöhallinnon, turvallisuusorganisaation, tuotannon, viestinnän ja IT:n muodostama ketterä ryhmä on ohjeistanut käytännön tekemistä.

– Operatiivinen toiminta on hyvin jäsennelty. Sellaista palautetta olen saanut, että tehtailla vallitsee reipas henki. Kaikki ovat tiedostaneet asian vakavuuden, ja sääntöjä noudatetaan.
Saastamoinen näkee, että digitaalinen kokoustaminen voi jäädä pysyvämmäksi käytännöksi.

– Digitalisaation tuottavuusvaikutus on selvä, esimerkiksi matkustusaika säästyy kolmen tehtaamme yhteisistä palavereista. Toki verkkokokoustaminen ei korvaa täysin kasvokkain tapaamisia, mutta toimii etenkin rutiinikokouksissa.

Oppimista kaikilla tasoilla

Kehityksen mukana pysytään ahkerasti kouluttautumalla. Yhteistyötä tehdään niin Riverian, Karelia ammattikorkeakoulun, Aducaten kuin Itä-Suomen yliopistonkin kanssa. Johtoryhmän jäseniä on osallistunut kauppakamarin Global Steps -ohjelmaan.
Työntekijäpulaa ei ole podettu ja rekrytointimarkkinoilla tilanne on hyvä:

– Työnantajamielikuvamme on kohentunut ja vaikuttanut. Vahvin signaali on se, että entisiä työntekijöitä on tullut takaisin käytyään välillä muualla.

Teksti: Anu Ruusila, Cordial Communications Oy