Pitovoimalla kohti tulevaisuutta


Viime viikkoina media on täyttynyt uutisista, kuinka koronavirus on monelta osin pysäyttänyt yhteiskunnan toiminnan erityisesti elinkeinoelämän eri osa-alueilla. Kauppakamarin kyselyn mukaan pohjoiskarjalaisista yrityksistä 88,5% ilmoitti koronan vaikuttavan negatiivisesti omaan toimintaansa. Siksi julkisen vallan, kuten kuntien, on toimittava aktiivisesti yritysten rinnalla laajan työttömyyden aallon välttämiseksi. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta verovaroin rahoitettu hyvinvointivaltiomme kykenee jatkossakin tuottamaan kansalaisten peruspalvelut. Akuutti tilanne hoidetaan varmasti. Samalla on kuitenkin mietittävä tiekarttaa normaaliin elämään, jossa terveyttä hoidetaan, lapset koulutetaan ja elinkeinoelämä kasvaa ja työllistää maakunnan ihmisiä.

Meillä täällä Pohjois-Karjalassa on kokemusta ja osaamista laajasta yhteistyöstä. Olemme esimerkiksi rakentaneet Siun Soten ja maakuntarajat ylittävän ylipiston. Nyt meillä ei ole varaa keskinäiseen kilpailuun maakunnan sisällä, vaan meidän on yhteistyössä kohdistettava kaikki energia yhteiseen kehittämiseen. Yksi keskeinen tekemisen paikka on Pohjois-Karjalan veto- ja pitovoiman kasvattaminen. Olemme pärjänneet heikosti erityisesti korkeakoulutettujen pitovoimassa. Tilastojen valossa vain 25,5 % kaikista Joensuussa yliopistotutkinnon suorittaneista asuu maakunnassa viiden vuoden jälkeen valmistumisesta ja naisten osuus maakuntaan jäävistä on vieläkin pienempi. Vaikka olemmekin koulutusmaakunta, meidän tulisi kiinnittää opiskelijoiden pitovoimaan valtavasti enemmän huomiota. Tarvitsemme ihmisiä töihin yrityksiimme, kehittämään elinvoimaamme ja juurtumaan peruskallioomme. Perustamaan kotinsa ja elämänsä tänne. Nyt nämä ihmiset suuntaavat Helsinkiin. Pitovoiman kehittämisen keinona voisi olla nykyistä laajempi yhteistyö korkeakoulujen, yritysten, kuntien ja järjestöjen kanssa. Esimerkiksi harjoittelupaikkojen ja kesätöiden järjestäminen opiskelijoille maakunnasta olisi yksi konkreettinen tulevaisuusteko, joka on järjestettävissä yhteistyöllä. Näin syntyisi useita uramahdollisuuksia jo koulutuksen aikana.

Korona haastaa meitä tässä yhä enemmän, sillä etäopiskelu lisääntyy varmasti korkeakouluissa. Silloin opiskelija miettii, opiskeleeko hän etänä Helsingistä Pohjois-Karjalaan vai Pohjois-Karjalasta Helsinkiin. Tässä kisassa on olennaista rakentaa yhdessä vetovoimainen ja viihtyisä maakunta, joka voi tarjota meille jokaiselle tulevaisuuden.

Markus Hirvonen
Kunnanjohtaja, Juuka
Kauppakamarin hallituksen jäsen


Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Sanomalehti Karjalaisessa 23.5.2020.