Pohjois-Karjalan kauppakamari
65 vuotta: Matka jatkuu terveellä positiivisella uholla


Olemme osa kauppakamarien vaiheikasta historiaa, joka alkoi jo 400 vuotta sitten Marseillen satamakaupungissa, kun kauppiaat päättivät taistella yhteisrintamassa merirosvoja vastaan. Pian toiminta kuitenkin muovaantui vapaan kaupan edunvalvonnaksi. Tänään kauppakamarit muodostavat yhden suurimmista maailmanlaajuisista elinkeinoelämän verkostoista.


Suomeen keskuskauppakamari perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Pohjois-Karjalan Kauppakamarin polku sai taas alkunsa huhtikuussa 1954, josta kiittäminen on erityisesti Ale Tarmaa sekä jäsenkeräyksestä vastannutta Pentti K. Pernua.


Tutut teemat olivat jo tuolloin edunvalvontamme ytimessä: liikenneyhteyksien parantaminen, alueemme investoinnit sekä koulutus ja työllisyys.

Tiemme on ollut monivaiheinen – välillä on väistelty kuoppia ja välillä on kiihdytetty moottoritiellä, aina aktiivisesti edistäen elinkeinoelämän edellytyksiä maakunnassamme. Olemme kulkeneet yhdessä muiden toimijoiden kanssa, olipa kyse omasta läänistä tai korkeakoulun saamisesta Joensuuhun. Matkalla on ollut myös näkyviä toripysäkkejä, kuten vilkkaat ja suositut Karjalan Messut usean vuosikymmenen ajan.

Hienoihin hetkiin vuosikymmenten aikana ovat kuuluneet teollisten investointien saaminen alueellemme – maailmalle vievien vesiväylien äärelle. 1960-luvulla perustettiin Rauma-Repolan saha, Oy Wilhelm Schaumanin vaneri- ja viilutehdas sekä Abloyn lukkotehdas. Myöhemmin niitä seurasivat mm. Rauma-Repolan Konepaja ja Perlos.


Missiomme on elinvoimainen Pohjois-Karjala. Miltä tulevaisuus sitten näyttää?

Parhaillaan matkamme jatkuu hiipuvan talouskasvun ja epävarmuuden varjostaessa maailman rauhallisuutta, ja jopa rauhaa.

Suomessakin tarvitaan kompassia tiellä pysymiseksi, sillä kasvukeskusten keskinäinen voimainkoitos uhkaa vaikuttaa kotimarkkinoihimme. Aivan erityinen huolemme on väkiluvun vakava lasku ja väestön ikääntyminen. Uusia polkuja onkin avattava, jotta saamme osaavaa, kansainvälistä työvoimaa. Siksi puheet työ- ja koulutusperäisestä maahanmuutosta onkin viipymättä saatava muutettua teoiksi.

Polkumme eivät suinkaan pysähdy maamme rajoille. Parhaillaan haemme kasvua kansainväliseen vetovoimaisuuteen erityisesti Aasiasta ja Venäjältä. Lisäksi rohkaisemme matkailutoimijoita koko Itä-Suomen alueella yhteistyöhön, jotta Suomeen tulevat matkailijavirrat suuntaavat myös Pohjois-Karjalaan.

Maailman väylät ovat muuttuneet digitaalisiksi verkoiksi ja kauppapaikoiksi. Pelkästään suomalaiset tekivät digitaalisia ostoksia viime vuonna lähes kolmella miljardilla eurolla. Tähän haasteeseen ja huimaan mahdollisuuteen haluamme vastata Digiagendamme tiedolla ja käytännön tuella.

Meillä on erinomainen tekemisen meininki. Yhteistyöllä maakuntamme nostetaan Suomen sisäisessä kilpailussa entistä korkeammalle. Varmistetaan, että yhä useampi kokee sen vetovoimaiseksi alueeksi asua, yrittää ja työskennellä. Kerrotaan terveellä positiivisella uholla sen eduista ja mahdollisuuksista!