30.07.2019 11:52
Säästöä riidanratkaisueläkkeellä?
Emmehän me tule eroamaan?
Eihän meille sopimuskumppaneille, jotka nyt olemme hyvässä hengessä katsomassa samaan suuntaan voi tulla riitaa? Ei tähän asiaan kannata polttaa ruutia tämän enempää eikä miettiä kysymystä sen syvällisemmin – eihän?
Tilanne sopimusta solmittaessa on sama kuin alttarille astellessa: Ei kukaan suunnittele avioeroaan siinä vaiheessa. Tilastojen mukaan eroja kuitenkin tulee. Osalla sitten on se avioehto ja osalla ei.
Riidanratkaisulausekkeeseen pitäisi suhtautua kuten avioehtoon tai vakuutukseen. Avioehtosopimus on helpoin tehdä, kun kaikki on hyvin ja vakuutus on mahdollista ottaa kun talo ei vielä pala! Vastaavasti sopimuksen ehdoista on helpompi neuvotella sopimuskumppaneiden kesken, kun kukaan ei odota joutuvansa soveltamaan riidanratkaisuehtoa.
Vanhassa vara parempi vai onko?
Miten laadin riidanratkaisulausekkeen? Teen niin kuin aina ennenkin: Käytän vanhaa pohjaa, missä viitataan neuvotteluihin ja sen jälkeen käräjäoikeuteen johtavaan reittiin. Kannattaako harkita vaihtoehtoja?
Neuvotella vai eikö neuvotella?
Asiakirjapohjissa edellytetään usein ennen muuta riidan ratkaisua osapuolten välisiä neuvotteluja. Lausekkeeseen sisältöön ei useinkaan uhrata montaakaan ajatusta. Tämä näkyy myöhemmin riitaisuuksina. Pahimmillaan ollaan eri mieltä siitä, onko osapuoli ollut oikeutettu viemään asian eteenpäin ja saattamaan sen vireille tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä. Olennainen merkitys kysymyksellä saattaa olla, jos on määräaika, jonka puitteissa asia pitäisi saattaa vireille. Jos neuvotteluvelvoitetta ei ole täytetty oikein, määräajan kanssa voidaan joutua vaikeuksiin. Aiheesta on jouduttu keskustelemaan osapuolten kesken ja välillä käsittelemään prosessin esikysymyksenä. Aiheeseen kannattaa panostaa. Lauseketta suunniteltaessa kannattaa käyttää apuna asiantuntijaa tai jollei asiantuntijaa haluta käyttää, on syytä turvautua turvalliseen puolueettoman tahon mallilausekkeeseen. Keskuskauppakamarilla ja Asianajajaliitolla on omat sovintoon tähtäävät menettelynsä. Keskuskauppakamarin mallisovittelulauseke on seuraavanlainen:
”Tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan ensisijaisesti Keskuskauppakamarin sovittelusäätöjen mukaisessa sovittelussa. Sovittelusääntöjen mukaisen menettelyn aloittaminen ei estä asianosaista aloittamasta välimiesmenettelyä alla olevan lausekkeen mukaisesti.”
Lähestymistapa antaa osapuolille mahdollisuuden sovitella sääntöjen mukaisesti. Esitetyn mallilausekkeen hyvä puoli on se, että kumpi tahansa osapuoli voi milloin tahansa käynnistää seuraavan vaiheen esimerkiksi määräajan painaessa päälle.
Neuvottelutulos ei synny ilman painetta
Lausahdus on laitettu viimeisimmän valtakunnansovittelijan suuhun. Siinä on paljon totta. Vahvasti eri mieltä olevien osapuolten kesken neuvotteluratkaisun aikaansaaminen on välillä hyvinkin haasteellista. Mistä sitten painetta osapuolelle neuvottelujen käymiseen ja asian sopimiseen? Neuvotteluja voidaan käydä ilman sopimusvelvoitettakin. Osapuolia on vaikea velvoittaa sopimaan.
Usein riittävä paine sopimuksen aikaansaamiselle saattaa olla oikeudenkäynnin tai välimiesmenettelyn pelko. Riidanratkaisulauseke johtaa parhaillaan siihen, ettei sitä tarvitse käyttää, vaan osapuolet tiedostavat polun, mille joudutaan, ellei sovintoa synny. Tyypillinen sovinto on sellainen, missä molemmat osapuolet ovat jossain määrin epämukavuusalueellaan. Sopivana paineistuksena voi olla riski oikeudenkäyntiin tai välimiesmenettelyyn joutumisesta.
Välimiesmenettely on niin kallis…
Sopijapuoli voi olla sitä mieltä, ettei haluta valita välimiesmenettelyä, koska menettelyä pidetään kalliina. Tuomioistuimessa riideltävästä asiasta perittävät määrät ovat pieniä. Kustannukset tuomioistuimessa syntyvät saman asian käsittelystä pitkään ja useimmissa tapauksissa kaksi tai kolme kertaa. Oma kustannusvaikutuksensa erityisesti yritysasiakkaille on sillä, että johdon aikaa kuluu tuomioistuinten vaatimien vuosien aikana kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin välimiesmenettelyssä.
Välimiehen kustannukset tiedetään etukäteen käytettäessä Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjä tai vastaavia sääntöjä, joihin liittyy välimiehen palkkioiden kontrolli. Välimiesmenettelylain mukaisessa menettelyssä välimies määrää palkkionsa itse. Keskuskauppakamarin välimiesmenettelyssä palkkion määrä perustuu taulukkoon ja pohjautuu riidan arvoon. Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sivuilla www.arbitration.fi kyseinen taulukko on katsottavissa. Lautakunta veloittaa palveluistaan samasta paikasta löytyvän taulukon mukaisesti. Välimies joutuu hyväksyttämään laskunsa välityslautakunnalla ennen kuin esittää sen osapuolille. Menettely poistaa riskin palkkioiden osalta.
Välimiesmenettelystä ei voi valittaa:
Välimiesmenettelystä ei voi valittaa. Tästä seuraa kaksi aspektia:
Ratkaisuun joutuu tyytymään, miellyttipä se tai ei. Lopullinen ratkaisu syntyy erittäin nopeasti.
Keskuskauppakamarin sääntöjen mukaisessa menettelyssä ratkaisu tulee antaa yhdeksässä kuukaudessa. Toteutuneiden käsittelyiden keskiarvo on ollut noin kahdeksan kuukautta. Nopeutettua välimiesmenettelysääntöä käytettäessä ratkaisu tulee vielä merkittävästi nopeammin.
Riski väärästä ratkaisusta, kun ei voi valittaa?
Mielestäni välimiehiksi määrätyt ovat hallinneet kyseessä olevan juridiikan hyvin ja ratkaisut ovat olleet ennustettavia. Aina on tulkinnanvaraa joidenkin kysymysten osalta. Ratkaisut ovat olleet hyvin perusteltuja ja loogisia sekä osuneet omaan päämiehelleni kertomaani ennustehaarukkaan.
Arvostan sitä, että erityisesti Keskuskauppakamarin välityslautakunnan määrätessä välimiehet ovat säännönmukaisesti hallinneet kyseisen juridiikan. Tuomioistuinlaitoksessa puheenjohtajat ovat usein olleet hyviä, mutta hajontaa on merkittävästi enemmän. Tuomioistuinlaitoksessa myös erikoistuminen on vähäisempää, mikä tietyissä riitatyypeissä näkyy.
Tuoko kolmen välimiehen kokoonpano lisäarvoa?
Kolmen välimiehen palkkiot ovat aina merkittävästi suuremmat kuin yhden välimiehen palkkio. Välimieslauseketta laadittaessa on hyvä huomata se, että välimiesmenettelylain mukainen menettely johtaa aina kolmen välimiehen kokoonpanoon, ellei välimiehen valintaa ole lausekkeessa rakennettu pääsäännöstä poikkeavaksi.
Niissä välimiesmenettelyissä, joissa välimiehen asettaa joku instituutti kuten Keskuskauppakamarin välityslautakunta on mahdollista sopia yhdestä välimiehestä. Tämä on myös pääsääntö. Kolmesta välimiehestä on lisäarvoa vasta, kun intressin suuruus nousee merkittävän suureksi. Kokoonpanolla on olennaisin vaikutus kustannuksiin.
Oma maa mansikka, muu maa mustikka
Välimiesmenettelyn paikalla on merkittävä vaikutus menettelyn kustannuksiin. Kansainvälisissä sopimuksissa yksi kysymys koskee sitä, missä riita ratkaistaan ja mitä sääntöjä sovelletaan. Tarkasteltaessa esimerkiksi Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjä (FAI) ja Tukholman keskuskauppakamarin sääntöjä (SCC) ja vaikkapa Sveitsin (SCAI) vastaavan instituutin sääntöjä voidaan todeta, että välimiehen ja instituutin kulut ovat pienimmät kotimaisessa menettelyssä. SCC:n menettely on selkeästi kalliimpi ja SCAI ja moni muu selkeästi vielä kalliimpi. Ilman hyviä perusteita ei siis kannata suostua siihen, että riidanratkaisu viedään merta edemmäksi.
Kannattaa katsoa ennen kuin katua
Menettelyissä on siis eroja. Tuomioistuinlaitoksen ”halpaa, nopeaa ja varmaa” -tavoite oikeudenkäyntiuudistukselle ei ole toteutunut. Osapuolten suhtautuminen prosesseihin on vaihtelevaa. Jotkut haluavat huonoillakin korteilla mennä päätyyn asti. Toiset saattavat voittokorteista huolimatta sanoa: ”Sovi asia pois. Tämä ei ole meidän ydinbisnestämme. Tiedän kyllä, että tulisimme voittamaan tämän asian. Emme halua, että johtomme juoksee vuosikausia asian takia tuomioistuimessa.”
Kannattaa katsoa, ettei tarvitse katua.
Markku Lindblad, asianajaja
Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy