Kauppakamarikysely: Yritysten mielestä hallitus onnistunut koronaepidemian hoidossa hyvin, mutta talouskriisin hoidossa huonosti



Suomalaiset yritykset, kuten kansalaiset yleensäkin, näkevät, että hallitus on onnistunut koronaepidemian hoidossa hyvin. Kauppakamarien kyselystä selviää, että peräti 78 prosenttia yrityksistä pitää hallituksen toimia melko tai erittäin hyvänä yleisessä koronaepidemian hoitamisessa. Sen sijaan samat yritykset näkevät hallituksen pääosin onnistuneen huonosti koronatoimiin liittyvän talouskriisin hoidossa. Valtakunnallisesti vain 27 prosenttia pitää hallituksen toimia melko tai erittäin onnistuneina koronaepidemian aiheuttaman talouskriisin hoitamisessa. Pohjois-Karjalassa vastaava luku on 40 %, toteaa Matti Vuojärvi Pohjois-Karjalan kauppamarilta. Valtaosa, 55 prosenttia yrityksistä kokee, että hallitus on hoitanut talouskriisiä melko tai erittäin huonosti. Maakunnan yrityksistä tämä luku on 37 %, lisää Vuojärvi.

”Tämä on vakava viesti hallitukselle, joka tänään kokoontuu miettimään koronakriisin taloudellisia vaikutuksia ja tukitoimia pahiten kärsineille aloille sekä taloudellista exit-strategiaa koko Suomelle. Samat yritykset, jotka ovat tyytyväisiä hallituksen toimiin epidemian hoitamisessa, ovat tyytymättömiä epidemian aiheuttaman talouskriisin hoitoon. Kun valtaosa kyselyyn vastanneista noin 2500 yrityksestä on sitä mieltä, että talouskriisin hoitaminen on sujunut huonosti, on hallituksen otettava tämä asia vakavasti. Kyse on suomalaisten työpaikoista, joita nyt menetetään kymmeniä tuhansia turhaan”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Lähes kaikki toimialat ovat keskimäärin yhtä tyytyväisiä tai tyytymättömiä hallituksen toimintaan. Yksi toimiala kuitenkin erottuu joukosta: majoitus- ja ravitsemustoiminnassa jopa liki 80 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että hallitus on onnistunut talouskriisin hoidossa melko tai erittäin huonosti.

Romakkaniemi korostaa, että yritykset eivät ole vain tyytymättömiä hallituksen toimiin vaan antavat myös ruusuja epidemian yleiseen hoitoon.

”Juuri sen takia tämän kyselyn merkitys korostuu. Hallitusta ei moitita vain haukkumisen vuoksi vaan sen takia, että yritykset todellakin kokevat joutuneensa ahdinkoon hallituksen toistaiseksi liian vähäisten talouspoliittisten toimien takia. Vielä voi parantaa juoksua, mutta sen aika on viimeistään nyt”, Romakkaniemi sanoo.

Yritysten näkymät edelleen erittäin synkät

Kauppakamarien kysely on neljäs yrityksille kohdistettu kysely koronakriisiin liittyen. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan yrityskentän tilanne on kyselyn perusteella nyt vaikea, mutta vakaa.

”Kyselyn tulokset liikevaihdon, henkilöstön määrän tai lähitulevaisuuden odotusten suhteen ovat hyvin saman suuntaisia kuin aiemmissa kyselyissä. Edelleenkin isompi osa yrityksistä näkee liikevaihdon heikkenevän lähitulevaisuudessa verrattuna siihen, kuinka monella liiketoiminta tähän mennessä on jo heikentynyt”, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan hallituksen mahdollisimman selkeä ja läpinäkyvä tiedotuslinja olisi nyt, jos koskaan tärkeää.

”Maanantaina hallitus antoi suuntaviivoja lähitulevaisuuteen sekä lupasi luovuttaa päätösten taustalla olevia laskelmia julkisuuteen. Tämä on edistysaskel vähän sumuiseen aikaisempaan tiedotuslinjaan nähden”, Kotamäki sanoo.

”Epävarmuus on myrkkyä liiketoiminnalle. Jos hallitus pystyisi olemaan selkeä ja läpinäkyvä aikeissaan, auttaisi se yrityksiä suunnittelemaan paremmin tulevaisuuttaan”, Kotamäki sanoo.

Konkurssin riskin uhka on merkittävästi laskenut viimeisen kahden viikon aikana 1/3:sta 1/6:aan, toteaa Vuojärvi.

Kiireellisiä toimia työpaikkojen pelastamiseksi

Keskuskauppakamari on esittänyt konkreettisia keinoja, joilla yrityksiä voidaan tukea niin, että suomalaisten työpaikat ja hyvinvointi voidaan turvata mahdollisimman hyvin kuilun yli. Näitä keinoja ovat muun muassa:

  • Tyel, YEL sekä sairas- ja työttömyysvakuusmaksujen ottaminen akuutin kriisin ajaksi valtion kannettavaksi. Kustannus reilu miljardi euroa kuukaudessa.
  • Hallituksen päätöksillä toiminnan menettäneiden alojen, kuten ravintoloiden, hotelli- ja matkailualan sekä tapahtuma- ja messujärjestäjien riittävä suora tuki. Vähintään 500 miljoonaa.
  • Verojen ja maksujen koroton lykkäys sekä nopeutetun lomautus- ja yt-menettelyiden jatkaminen kuluvan vuoden loppuun saakka.

“Hallitukselta vaaditaan näistä selkeitä, isoja ja vaikuttavia päätöksiä nopeasti. Muussa tapauksessa menetetyt työpaikat ja perheiden toimeentulo on hallituksen saamattomuuden syytä”, Romakkaniemi sanoo.

Kauppakamarien kysely tehtiin 4.5.2020. Kyselyyn vastasi 2483 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Aiemmat vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu 21.4, 30.3. ja 16.-17.3.



Lisätietoja:
Pohjois-Karjalan kauppakamari,
toimitusjohtaja Matti Vuojärvi
p. 0500 170 600
matti.vuojarvi@kauppakamari.fi