Alueiden eriarvioistuminen nopeutuu – hyvät työntekijät arvossaan
Suomessa on viimeisten vuosien aikana hämmästelty nopeutta, jolla väestönmuutokset ovat tapahtuneet, jopa tilastokeskuksen trendiennusteita nopeammin.
Nykytilannetta tarkemmin tutkittaessa nuoret miehet dominoivat lukumääräisesti pienillä paikkakunnilla ja naiset puolestaan suosivat suuria kaupunkeja. Helsinki on aivan ylivoimainen naisten kaupunki – nuorten aikuisten ikäluokassa (20–29-vuotiaat) pääkaupungissa oli jo vuoden 2019 alussa 115 naista sataa miestä kohti. Itä-Suomen maakuntakeskuksista Kuopiossa ja Joensuussa sukupuolten välinen balanssi on ollut vielä hyvä, mutta ei välttämättä mene kauan, kun tämä ns. valikoiva muuttoliike saavuttaa muutkin yliopistokaupungit.
Valikoivalla muuttoliikkeellä on se huono puoli, että nyt kun syntyvyys on romahtanut koko maassa eikä pienemmillä paikkakunnilla ole lukumääräisesti niin paljon nuoria naisia, ei niissä myöskään synny entiseen tapaan lapsia. Vahvan työpaikkaomavaraisuuden omaaville teollisuus- ja seutukaupungeille, jollaiseksi Outokummun voi luokitella, tästä muodostuu hankalasti ratkaistavia ongelmia. Kysyntää uudelle työvoimalle on reilusti enemmän kuin säännöllistä tarjontaa työikäiseksi tulevissa nuorisoikäluokissa. Kaiken lisäksi monella toimialalla ja myös julkisella sektorilla on yhtäaikaisesti pulaa osaavasta työvoimasta: niin teollisuudessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin myös palvelualoilla. Jos yksi sektori onnistuu lisäämään houkuttelevuuttaan ja hakijamääriä nuorisoikäluokissa, on se muilta sektoreilta pois. Puhutaan nollasummapelistä, jossa palikoita liikutellaan alati pienenevän ringin sisällä.
Ilman työperäistä maahanmuuttoa tästä ei selvitä. Sen lisäksi yritysten on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työnantajamielikuvaan ja brändiinsä – minun on helppo tässä yhteydessä viisastella, että hyvästä henkilöstöpolitiikasta tulee yrityksille yksi menestyksen ajureista.
Outokummussa on pitkään uskottu vahvan teollisuuden tuovan alueelle elinvoimaa, uutta liiketoimintaa, vireyttä ja sitä kautta myös uusia asukkaita. Viimeisten kymmenien vuosien väestötilastot kertovat kuitenkin päinvastaista sanomaa. Väestö vähenee yhä nopeampaa tahtia, vaikka teollisuudessa on investoitu jatkuvasti ja luotu säännöllisen tasaisesti uusia työpaikkoja.
Lähivuosina Outokumpu-Polvijärvi-Heinävesi alueella investoidaan enemmän kuin pitkään aikaan. Yritysten ja julkisen puolen investoinnit vuoteen 2025 mennessä lasketaan jo nyt tiedossa olevista hankkeista jonkun verran yli 100 milj. eurossa. Tästä julkisen sektorin osuus on noin puolet. Aiempina vuosina Business Joensuun toteuttamiin työpaikkakyselyihin pohjautuen voi sanoa, että noin puolen miljoonan euron suuruista teollisuuden laiteinvestointia kohden on syntynyt aina vähintään yksi uusi työpaikka. Näin laskien maakunnan länsilaidalla pelkästään teollisuusyrityksissä luodaan lähivuosina yli 100 uutta työpaikkaa.
Lopetan positiiviseen ajatukseen: täällä olisi osaajille töitä!
Kirjoittaja Juuso Hieta on Pohjois-Karjalan kauppakamarin Outokummun-Polvijärven-Heinäveden paikallisvaliokunnan puheenjohtaja ja Outokummun seudun teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Sanomalehti Karjalaisessa 12.2.2022.