Harjoittelu tekee mestarin - yhdessä tekeminen maailmanmestarin


Pekingin talviolympialaisten jälkeen, maailman ollessa poissa raiteiltaan, pysähdyn pohtimaan menestymisen salaisuutta. Miksi Iivo Niskanen voitti olympiakultaa? Tai miten Leijonat ylsivät historialliseen suoritukseensa? Puhumattakaan Matti Suur-Hamarin ja Santeri Kiiverin menestyksestä. Oliko kyse huikeasta yksilösuorituksesta vai pitkällisestä yhdessä tekemisestä?

Urheilijan päivät täyttyvät suunnitelmallisista ja tarkoin toteutetuista harjoituksista, laadukkaasta ravinnosta ja riittävästä levosta. Kunnon kehittymistä mitataan ja harjoittelua muutetaan tarvittaessa – tavoitteiden saavuttamiseksi. Kilpailut toimivat lopullisina mittareina onnistuneesta harjoittelusta. Urheilu huipulla on moniammatillisen osaamisen taidonnäyte, jossa lahjakas ja periksiantamaton urheilija on keskiössä. Menestys ei kuitenkaan edes yksilölajeissa synny yksin.

Joukkuelajeissa yhdessä tekemisen merkitys korostuu entisestään. Onnistunut pelikuvio, roolitus ja strategia mahdollistavat menestyksen. Taitava valmentaja saa joukkueensa päivä toisensa jälkeen sytytettyä yhä huikeampiin suorituksiin, sitoutumaan pelitapaan ja omaksumaan oman roolinsa osana joukkuetta. Keskittyminen joukkueen ja yksilöiden vahvuuksiin mahdollistaa menestymisen. Joukkuelajeille ominaista on toisen auttaminen ja ratkaisupaikkojen rakentaminen. Eikö näin pitäisi olla myös yrityselämässä?


Entä jos keskittyisimme toinen toistemme valaisemiseen varjostamisen sijaan. Antaisimme lapasyöttöjä omaamme parempiin maalipaikkoihin. Olisimme aidosti työkaverimme, asiakkaan tai yhteistyökumppanimme puolella. Kirkastaisimme asiakastarpeen ja asiakkaan tavoitteen omassa liiketoiminnassaan. Voisiko tämä tuoda hyvää meille kaikille?


Vastaavasti selkään puukottaminen, kyräily, itsekeskeisyys ja valehtelu ajavat yksilön, yhteisön tai yrityksen lopulta nurkkaan. Erään yhtiön seinätaulussa luki: Winners find solutions, losers find excuses. Tämä pitää mielestäni harvinaisen hyvin paikkansa. Niin yksilöiden, yhteisöjen, kuin yrityksienkin menestys perustuu pitkällä tähtäimellä kykyyn tehdä kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Tulosta syntyy voimavektoreiden osoittaessa samaan suuntaan.


Myös työyhteisön hyvinvointi pohjaa yhteistyölle ja aidolle halulle auttaa toista menestymään omassa tehtävässään. Onnistunut yhteistyö vaatii kaikkien osapuolien läsnäoloa, aitoa kuuntelua ja toisen asemaan asettumista. Parhaimmillaan siitä seuraa merkityksellistä yhteisöllisyyden tunnetta. Yhdessä tekemisen kulttuuri on koko joukkueen vastuulla – ei pelkästään valmentajan.


Minulla on ollut etuoikeus toimia yrityksissä, jossa yhdessä tekeminen ja yhteen hiileen puhaltaminen on nostettu keskiöön myös hallitustyössä. Tätä teemaa haluan pitää esillä myös aloittaessani työni Business Joensuun toimitusjohtajana. Yhdessä tekemisen hengessä tulen ensimmäisen sadan päivän aikana tapaamaan vähintään sata yrittäjää ja yhteisöä – #kutsutomikylään. Yhteistyöllä alueellamme on kaikki edellytykset nousta maailmamestariksi.

Kirjoittaja Tomi Haring on Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallituksen jäsen ja Business Joensuu Oy:n toimitusjohtaja.


Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Sanomalehti Karjalaisessa 19.3.2022.