Koronakuopasta reunalle ja yli


Luemme eri medioista yritysten positiivisia uutisia. Tavaranviennin arvo nousi 24 % vuoden takaisesta. Tuotannon suhdannekuvaaja kääntyi positiiviseksi maaliskuussa 2021, ensimmäisen kerran helmikuun 2020 jälkeen. Suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan Suomen kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Työttömyysaste on painunut alle 8 % valtakunnallisesti. Positiivisia näkymiä siis!

Useat meistä ovat seuranneet tänäkin kesänä olympialaisia, kilvoittelua, jossa eri maiden parhaat urheilijat mittelevät toisiaan vastaan.

Kilvoittelu on käynnissä myös yritysten välillä. Yritykset pyrkivät luomaan parhaat keinot mittelöön, mm. ammattitaitoisen työvoiman avulla, voittaakseen kilpailussa. Jokaisella on omat vahvuutensa. Suomalaisilla yrityksillä vahvuudet perustuvat mm. osaamiseen, innovaatiokykyyn ja turvalliseen toimintaympäristöön. Pohjois-Karjalassa on lukuisia menestyviä yrityksiä, jotka kehittyvät ja menestyvät, esimerkkinä vaikkapa teollisuuden aloilla toimivat alansa huippuyritykset. Kaikkia näitä yrityksiä yhdistää kyky innovoida, uudistua ja mukautua. Menestystä yhdistää ammattitaitoinen henkilöstö, joka mahdollistaa huipulle kiipeämisen.


Yhteiskunta tarjoaa monia mahdollisuuksia yritysten toimintaympäristönä kasvun rakentamiseen, kumppanuuksien solmimiseen sekä ideoiden ja innovaatioiden kääntämiseen tuloksekkaaksi liiketoiminnaksi. Korona-aika aiheuttaa yrityksille kuitenkin monia haasteita. Esimerkiksi teollisuusyritysten komponenttipula ja raaka-aineiden hintojen nousu vaikeuttavat yritysten toimintaa ja ovat jopa selkeitä kasvun esteitä. Toki mitalilla on myös kääntöpuolensa. Osa yrityksistä myös hyötyy näistä globaaleista haasteista, esimerkkinä metsäteollisuus – ja hyvä niin. Globaaleihin haasteisiin on vaikea vaikuttaa maakunnallisesti, mutta on maakunnassa asioita, joihin voidaan vaikuttaa.


Eri toimialojen yritysten yhdeksi merkittäväksi kasvun esteeksi on muodostunut ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Ammattitaitoinen henkilöstö on yksi keskeinen tekijä menestykseen. Millaiset täsmä- ja uudelleenkoulutusmallit auttavat? Entä miten maakunnassa edistetään ulkomaisen ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta? Miten hyödynnetään olemassa olevat ja hyväksi koetut keinot ja löydetään uusia, innovatiivisia ratkaisuja työvoimahaasteeseen?


Haastetta ei voi heittää yksittäiselle toimijalle – tämä haaste on yhteinen. Ratkaisujen tulee vastata niin yritysten, työntekijöiden kuin oppilaitostenkin tarpeisiin. Kompaktina maakuntana Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset tulokselliseen yhteistyöhön, kasvuun ja menestykseen. Menestys ja hyvinvointi edellyttävät, että rakennetaan yhteisesti niin maakunnan kuin yritysten kilpailukykyä koronakuopan reunalle ja sen yli.

Petri Palviainen
Senior Advisor, Ascent Kehittämispalvelut
Pohjois-Karjalan kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja


Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Sanomalehti Karjalaisessa 22.8.2021