Onko "Eurooppa ensin" Suomen etu?



Maailmantaloudessa myönteinen globalisaation tuuli on kääntymässä. Eri maat ja markkina-alueet ovat kääntymässä sisäänpäin. Nationalismi ja regionalismi ovat vahvistumassa. Kehitys alkoi jo tovin aikaa sitten, mutta viimeistään koronakriisi on pakottanut kaikki pohtimaan omavaraisuuttaan ja kansallisen talouden haavoittuvaisuutta. Tulevina vuosina eri maat haluavat vahvistaa kansallista kriisikestävyyttään.

Euroopan komissio ehdottaa myös, että EU vahvistaa strategista autonomiaa eli kykyä pärjätä tulevissa kriiseissä eurooppalaisin voimin. EU:n ja sen 27 jäsenmaan halutaan olevan omavaraisempia yhteiskunnan ja talouden kriittisten toimintojen osalta. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, onkin mielenkiintoinen kysymys.

Koronapandemia on opettanut, että rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologian osalta omavaraisuus olisi toivottavaa. Mutta pitäisikö maatalouden ja energian kuulua samaan kategoriaan? Entäpä perusteollisuus tai -infrastruktuuri? Valintoja voi olla vaikea tehdä yhteiskunnan omavaraisuuden ja markkinoiden avoimuuden kesken.

EU:n strateginen autonomia ei saa johtaa Euroopan talouksien sulkeutumiseen, sisäänpäin kääntymiseen tai protektionismiin. EU:n on kehitettävä vahvuuksiaan sekä edistettävä reilua kilpailua ja vastuunkantoa myös kansainvälisessä yhteistyössä. EU:n 450 miljoonan kuluttajan ja 27 maan luomien sisämarkkinoiden tehokas toiminta on tärkeää myös kriiseissä. EU:n omavaraisuuden perusta on oltava 27 maan yhteistyö.

Toisaalta EU ei saa olla naiivi maailmantaloudessa, jossa USA:n ja Kiinan taistelu jatkuu lähivuosina. ”American Jobs First” ja ”Made in China” ovat kauppakumppaneidemme johtolankana. EU on molemmille tärkeä kumppani ja tätä korttia on osattava hyödyntää fiksusti. EU:n on syytä olla kauppasiltojen rakentaja, ei räjäyttäjä. Toki meillä on oikeus vaatia reilua kilpailua kumppaneiltamme ja puolustaa intressejämme.

Suomelle EU on elintärkeä vahvana globaalina kauppavaikuttajana ja maailman suurimman sisämarkkinan kehittäjänä nationalismin ja regionalismin tuulien noustessa maailmantaloudessa. Talouden globaaleihin arvoketjuihin kohdistuvat paineet tuntuvat Suomenkin taloudessa. Yksin emme pärjäisi yhtään paremmin maailmantalouden epävakailla vesillä.

Koronakriisin jälkimainingeissa EU tulee muuttumaan ja ”Eurooppa ensin” -mieliala korostumaan. Nyt on Suomen aika aktiivisesti vaikuttaa Euroopan tulevaan suuntaan sen sijaan, että käymme jälkijättöistä keskustelua EU:n elpymispaketin muodoista. Suomessakin on tarkoin arvioitava, onko vahvistuva ”Eurooppa ensin” ajattelu meille uhka vai mahdollisuus? Suomi on toistaiseksi onnistunut erinomaisesti kaupankäynnissä Euroopan ohella myös Aasian ja Amerikan kanssa. Tämän toivoisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tältä pohjalta meidän on pelattava korttimme fiksusti myös EU-pöydissä.

Timo Vuori
Johtaja

Tällä hetkellä Timo toimii myös Brysselissä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean
kauppapoliittisen ryhmän ja transatlanttisen ryhmän jäsenenä.


Lisätiedot: timo.vuori@chamber.fi


EU-katsaus 1/2021