Taas on hyvä aika kehittää


Pohjois-Karjalan kauppakamarin uusi toimitusjohtaja tiivisti alueen yritysten kolme keskeisintä kehittämishaastetta napakasti. Nopeasti Joensuuhun kotiutuneen moniosaaja Antti Toivasen Kauppakamarin valiokunnille pitämästä esittäytymispuheesta tiivistin omiin muistiinpanoihini seuraavat: Osaavan työvoiman saatavuus, riittävät panostukset investointeihin ja kehitystyöhön sekä alueellisesti yhtenäinen panostus alueen saavutettavuuden turvaamiseksi.


Työelämä on muuttunut viimeisen kahdeksantoista kuukauden aikana sellaisella vauhdilla, että heikompaa hirvittää. Toimistot hiljentyivät ja etätyö valloitti makuuhuoneet ja keittiöt pitkäksi aikaa. Työssä, koulussa ja vapaa-ajalla otettiin käyttöön uusia työkaluja ja uusia työmenetelmiä käytännössä ilman koulutuksia. Epäilemättä moni keksi itse innovatiivisia ja omintakeisia tapoja käyttää teamseja ja zoomeja, kun vaihtoehtoja ei ollut.

​​​​​​​Ihan kaikkia hienoimpia ominaisuuksia ei ehkä otettu käyttöön jokaisessa työpisteessä, mutta työt saatiin hoidettua. Osaamista kehitettiin sitten matkan varrella etätöiden pitkityttyä - tietysti etäkoulutuksia hyödyntämällä. Uskallan väittää, että tulevina vuosina keskeisin toimenpide osaavan työvoiman varmistamiseen on digitaalisten taitojen osaamisen parantaminen ja uudenlaisen työkulttuurin omaksuminen. Me vanhatkin koirat opimme uusia temppuja tiukan paikan edessä.

​​​​​​​Yritysten kehittämisessä ja investoinneissa valtakunnalliset rahoittajat ovat jo pitkään suunnanneet yritysrahoituksen panostukset kasvuhakuisille yrityksille, jotka kehittävät palveluaan kotimarkkinoiden ulkopuolelle. Perustaitojen opetukseen vähäisiä yritysrahoituksen euroja ei enää voida suunnata. Pystymme kilpailemaan maailmalla vain moderneilla ja kehittyneillä palveluilla.
Nyt käynnistyvällä EU-rakennerahastokaudella alueelliseen digitalisaatiokehitykseen suunnatun rahoituksen linjauksia on syytä tarkastella kriittisesti. Rahoitusta on ohjattava yrityksille ja hankkeisiin, jotka toteuttavat vaativia digitalisaatioprojekteja ja investoivat tuotantonsa ja palveluidensa modernisointiin.

Alueen saavutettavuuden kannalta viimeisen puolentoistavuoden liikkumisrajoitukset voidaan nähdä positiivisena lentoyhteyksien heikkenemisestä huolimatta. Maailma on muuttunut radikaalisti, enää asioiden hoitamiseen ei tarvita matkustamista tai henkilökohtaista tapaamista jokaisella kerralla. Vaikka henkilökohtaiset kontaktit ovat edelleen tärkeitä, on huomattu, että suuren osan asioista voi hoitaa digitaalisin välinein. Asiakkaat ovat aikaisempaa valmiimpia ostamaan fyysisiäkin tuotteita sähköisten esittelyiden perusteella ja kauppaa on tehty, vaikka lähikontakteja ei ole sallittu. Olemme siis päässeet digitaalisuuden avulla yhtä lähelle kansainvälisiä asiakkaita kuin kovat kilpailijamme keskeisimmillä sijainneilla Euroopassa. Nyt kun rauta on kuumaa, meidän täytyy jatkaa takomista ja panostettava digitaalisiin yhteyksiin ja palveluihin, jotta kilpailukykymme säilyy liikkumisrajoitusten poistuttua.

Asiaa pohdittuani olen saanut tiivistettyä vastaukset kaikkiin kolmeen Pohjois-Karjalan yritysten keskeisimpään haasteeseen. Ne ovat Digi, Digi ja Digi.



Kirjoittaja Teemu Purmonen on Pohjois-Karjalan kauppakamarin digivaliokunnan puheenjohtaja ja joensuulainen yrittäjä.


Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Sanomalehti Karjalaisessa 21.9.2021.