Vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestäminen tulee vapauttaa

Kauppakamarit ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät vaativat vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen vapauttamista lupamenettelystä. Suomi tarvitsee lähivuosina tuhansia uusia ammattiosaajia. Omat nuoremme ja muu työvoima eivät riitä täyttämään kysyntää.

Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä
20 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030. Vajaassa 10 vuodessa syntyvyys on laskenut lähes neljänneksen. Oma väestömme ei riitä pitämään yllä yhteiskuntamme työllisyyttä ja taloudellista kasvua.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan ammatillisille koulutuksenjärjestäjille toteuttaa muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä koulutusta. Lupia yhteen tai useampaan englanninkieliseen tutkintoon on myönnetty 16 koulutuksenjärjestäjälle ja näistä yhdellä on oikeus myös yhteen venäjänkielisen tutkinnon järjestämiseen.

Monet koulutuksen järjestäjät ovat suoraan yrityksistä ja alueellisilta kauppakamareilta tulleiden viestien perusteella hakeneet lupia vieraskielisiin tutkintoihin, mutta turhaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaus hakemuksiin on nihkeä: ”Opiskelijan työmarkkina-asema ei ole turvattu, ellei saavuteta riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa”.

Jopa 80 prosenttia Kauppakamarien jäsenyrityksistä toteaa, että pula osaavasta työvoimasta haittaa kasvua.

Tulevan hallituksen tulisi vapauttaa koulutus lupamenettelystä heti. Mitä tehokkaammin ammatillinen koulutus voi vastata kysyntään, sitä paremmin yrityksemme voivat ja tuottavat verotuloja myös koulutusjärjestelmämme hyväksi.

• ”Pohjois-Karjalan alueen yritykset tarvitsevat ja tulevat tarvitsemaan ulkomaista työvoimaa, jolla oma työvoiman riittämättömyys voidaan korvata. Työ on nopein ja tehokkain tapa kotouttaa vieraskielistä työväkeä. Koulutusta olisi saatava tekijöiden äidinkielellä”, toteaa toimitusjohtaja Matti Vuojärvi Pohjois-Karjalan kauppakamarista.

Vieraskielinen koulutus on paitsi mahdollisuus suomalaisille kansainvälistymiseen, myös keino lisätä maamme houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Kielitaitoisen työvoiman saatavuudella voi olla niin ikään vaikutuksia kansainvälisten yritysten investointihaluihin ja sijoittumiseen Suomeen.

• ”Pohjois-Karjalassa on osaavasta työvoimasta pulaa mm. metallialalla. Tehtävämme on turvata yritysten osaavan työvoiman saanti, ja englanninkielisen tutkintokoulutuksen käynnistäminen kone- ja tuotantotekniikkaan vastaisi tähän tarpeeseen”, sanoo rehtori Esa Karvinen Riveriasta.​​​​​​​

Lisätiedot: